KAUPUNKIPUROT
Kaupunkipurot ja niiden varret ovat tärkeitä ulkoilualueita sekä virkistäytymispaikkoja kaupunkitaajamien asukkaille. Tyypillisesti kaupunkipurojen valuma-alueella on monenlaisia toimintoja, kuten esimerkiksi asuin-, teollisuus- ja liikenne-, puisto- ja maatalousalueita. Erilaisten kaupunkitoimintojen yhteensovittaminen puron luontoarvojen, kuten kalaston kanssa on haastavaa ja vaatii usein kaupungin viranomaisten ja asukkaiden valistamista puron arvoista.
LUONTOKEITAAT KESKELLÄ KAUPUNKIA
Pienikokoiset pohjavesivaikutteiset purot ja norot toimivat paitsi kalojen lisääntymisalueina, mutta myös muiden kylmää vettä ja viileää mikroilmastoa suosivien lajien helteiden aikaisina pakoalueina, eli refuugioina. Tällaisten alueiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa, sillä äärimmäisten hellejaksojen ennustetaan yleistyvän ilmastonmuutoksen myötä.
TUOTTAVIA TAIMENVESIÄ JA PUROKUMMEJA
Purot ovat hyvin tuottavia taimenen lisääntymisalueita ja niiden osuus koko Vantaanjoen vesistön taimenen poikastuotantopotentiaalista on arvioitu olevan yhteensä 30 %, vaikka niiden osuus kokonaiskoskipinta-alasta on vain 12 %.
Monilla kaupunkipuroilla onkin oma aktiivinen ”purokumminsa” tai järjestö, joka aktiivisesti hoitaa puron kalastoa järjestämällä talkookunnostuksia ja tiedottaen puroon liittyvistä asioista kansalaisille esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Erityisesti Facebook-palvelussa on useita purojen hoidosta kiinnostuneille kansalaisille suunnattuja kanavia ja ryhmiä, kuten ”Vaelluskala” ja ”Pääkaupunkiseudun purot”. Osalla puroista on jopa omat www-sivunsa, kuten esimerkiksi Longinojalla.
HANKKEEN TOIMENPITEET ALUEELLA
Taimenen poikastuotantopotentiaalin kannalta merkittävimmät kaupunkipurot ovat Helsingissä ja Vantaalla virtaavat Longinoja, Kylmäoja, Rekolanoja ja Krakanoja (Pakkalanpuro).
Helsingin ja Vantaan kaupunkipurojen suuresta poikastuotannosta ja niiden sijoittumisesta suhteellisen lähelle merta johtuen radiolähetinkalojen hakeutuminen niihin kudulle on todennäköistä. Tämän vuoksi puroilla tehdään aktiivista kalojen paikannusta syksyisin. Lisäksi Longinojalle sijoitetaan automaattinen kuunteluasema, joka rekisteröi puroon nousevat lähetinkalat vuosina 2020 ja 2022.
